keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Matkaraporttia näyttelyreissulta Tallinnasta 8-10.2.

Perjantaina 8.pvä lähdettiin illalla reissuun Maisan kasvattajan Petran ja Maisan veljen Paavon emännän, Pihlan, kanssa. Petralla oli mukana hurmuri-poika Elmo, Green Perry´s Boomer. Boomer oli valitettavasti juuri satuttanut varpaansa, ja ontui...

Meillä oli treffit satamassa ja parkkipaikalla pissatettiin nopeasti koirat ja pakattiin koko jengi lämpimiin takkeihin ja haalareihin ja sitten bokseihin. Mimi ja Maisa matkustivat takana yhdessä häkissä seuranaan Elmo omassa häkissään. Paavo matkusti takapenkillä omassa boksissaan. Hyvin koirat pärjäsivät 3,5 tunnin matkan autossa. 

Petra vanhana näyttelykonkarina toimi "matkanjohtajana" ja kuljettajana, ja hyvin toimikin :) Meidän hotellimme oli aivan sataman lähettyvillä, Tallink Express, joka osoittautui varsin kiitolliseksi koirien kanssa. Hyvät ulkoilumaastot olivat aivan vieressä.

Eka yömme meni melkoisen murinan ja vahtimisen merkeissä, ja aamulla olimme melko väsyjä. Tankattiin runsas aamiainen ja sitten vain autoon ja menoksi ensimmäiseen näyttelyyn, terrieri ryhmikseen Laulumiesten lavalle. Paikka oli oikein kiva ja siisti plus tilava. Ainoastaan neljän tunnin odottelu tuntui raskaalta.

Odotuksemme olivat melko korkealla. Lauantaina tuomaroi ruotsalainen Svante Frisk. Maisa esiintyi ihan reippaasti, ei ehkä parasta Maisaa, mutta mielestäni aivan sertin arvoinen suoritus, mutta Maisa ei ollut tuomarin mieleen kuin ERIn arvoisesti. Mimi esiintyi myös oikein hienosti, ja Svante kävelytti meitä useasti ympäri kehää, ja tykkäsi Mimistä  myös ERIn arvoisesti, mutta turkki ei lauantaina riittänyt. Svante kehui Mimiä kovasti ja toivoi näkevänsä Mimin toistekin paremmassa turkissa. Olihan se pettymys, mutta tätä näyttelytouhu on; kauneus on katsojan silmissä ja joskus voittaa ja useimmiten ei. 

Kaunottaret


Mimimäinen ilme

Paavo Petran trimmattavana



                                                



Näyttelyn jälkeen veimme Mimin ja Maisan hotellille, ja lähdimme vanhaan kaupunkiin syömään. Koirat olivat melkoisen väsyneitä, ja niistä oli suorastaan fantastista päästä hotellille lepäämään. Mimillä oli tietty oma "epuriepu" eli mun vanha villatakin reuhka mukana, ja Mimi hyppäsikin suoraan sängylle ja alkoi imuttamaan takkia :) :)

Illastimme viehättävän autenttisessa Peppersackissa, ja sen jälkeen kävimme ihastuttavassa kellarikahvilassa raatihuoneen torin vieressä. Hotellille päästyämme ei muuta kuin koirien kanssa iltalenkille ja sitten lepäämään huoneeseen...olimme kaikki melkoisen "rentoja". Seuraava yö menikin rauhallisesti, kun ei koirienkaan tarvinnut enää vahtia, ja saimme kaikki nukuttua. Aamiaisen jälkeen tavarat ja koirat autoon ja suunta kohti Saku Suurhallia, ja Tallinnan Winter Cup näyttelyä.  Ennen näyttelyä kävimme ostoksilla viereisessä ostoskeskuksessa. 

Pihla ja Paavo sekä etualalla Elmo

Tytöt ja "kenneltyttö" Katrin tytär

Saku Suurhalli oli tupaten täynnä ja hyvin ahdas sekä PIMEÄ! Taas jouduimme odottelemaan aika pitkän tovin ennen kuin oli parsonien vuoro. Tuomarina oli sunnuntaina irlantilainen Michael Leonard, joka tykkäsi kummastakin tytöstä valitettavasti vain EHn arvoisesti. Maisa oli melko väsynyt eikä liikkunut kunnolla eikä jaksanut yhtään enää keskittyä koko hommaan. Tulos ei ollut yllätys. Sunnuntai ei ollut Maisan päivä. Mimi sen sijaan esiintyi upeasti, valtavalla tsempillä ja innokkuudella ja ne  poseeraukset, ah...olin Mimistä HYVIN YLPEÄ, mutta sunnuntain tuomarille ei riittänyt Mimin kuonon pituus?!?!?!?!??!!!!!!!! ja silmien väri?!?!?!?!!!!!! Tuloksena vain siis EH. Olin hyvin pettynyt, sertin arvoinen suoritus, mutta ei kun ei. Mimi sai ihan hyvän arvostelun, tuomari kehui temperamenttia, korvia, selkää, profiilia ja mikä hauskinta: TURKKIA, eli lauantain "coat not in show condition" muuttui yhden yön aikana " coat of correct texture" :) :) Mutta hyvin iloiseksi tulin lauseesta " very well presented dog." eli upeasti esitetty koira :) Eli puolitoista vuotta on siitä parson erkkarista (elämäni toisesta koiranäyttelystä ikinä) kun englantilainen Max King kirjoitutti Mimin arvosteluun "needs better handling"...paljon on siis virrannut vettä Seinessä ja Aurajoessa, mutta nyt osaan siis esittää koirani! Siitä olen hyvin iloinen ja se piristikin mieltäni karvaan alkupettymyksen jälkeen. Sillä voin myöntää ihan suoraan, että olin pettynyt; Maisa olisi ansainnut lauantaina enemmän kuin ERIn ja Mimi sunnuntaina enemmän kuin EHn, mutta tää on tätä. Onneksi kuitenkin Maisan veli Paavo teki sunnuntaina hattutempun ja pokkasi junnusertin :) ja oli PU2. Ei tarvinnut meidän porukan ihan tyhjin käsin lähteä kotimatkalle! Elmon näyttelyreissu meni vähän niin kuin pipariksi harmillisen ontumisen takia, mutta Elmo oli erittäin tärkeä ja ihana seuramies reissussa. Allekirjoittanut menetti kokonaan sydämensä tälle ihanalle parson pojalle!

Parsoneita oli meidän porukan lisäksi liikkeellä Full Monty de la Roche Turpin, eli Monty ja emäntänsä Eija sekä Eijan kasvatti Lamun Cara ja emäntänsä Katri sekä Katrin tytär.. Monty ja Cara pokkasivatkin sunnuntaina sertit ja olivat BOB ja BOS. Upeat koirat. Onnittelut vielä tätäkin kautta menestyksestä, jos satutte lukemaan ja kiitokset myös hyvästä seurasta! Ja Katrin (Caran emännän) tyttärelle kiitokset Mimin hoitamisesta kehien välillä.

Sunnuntai iltana Tommi oli Balmerin kanssa satamassa vastassa meitä, ja voi sitä jälleennäkemisen riemua!! Mimi ja Maisa meinasivat revetä liitoksistaan. Ja Balmerin naama oli kuin hangon keksi, kun näki mamman ja tytöt :) Balmerilla oli kuulemma ollut kova ikävä, ja sunnuntaina iltalenkillä olikin ihana katsoa kuinka onnelliselta Balmer näytti tyttöjensä keskellä tyytyväisenä <3.

Meillä oli oikein kiva reissu, sanoisinko erittäin hauska ja mukava, mitä nyt jäi saalis laihanlaiseksi, mutta hyvä seurahan on tärkeintä. Ja eikö sitä sanotakin, että eihän voittaminen ole tärkeintä vaan hyvä kilpailu...............Näihin tunnelmiin, näkemin ensi kertaan! :) Kiitokset vielä kerran Petralle ja Pihlalle erittäin hyvästä seurasta ja otetaan joskus uusiksi!


Ja eikun uutta putkeen - seuraavaksi 1.4 Lappeenrannassa taas katsotaan riittääkö turkki ja ollaanko etulöysiä tai takakireitä vai näytetäänkö taas närhen munat ;) 

2 kommenttia:

  1. Noi tuamarit on kyllä eriskummallisia. Toivotaan ny kumminkin, että jatkossa ne olis viksumpia niin teitin kun meitinkin kohralla. ;)
    Mutta eiks oo silti kiva väliin vähä reissatakkin ja nährä kaikkia uusia kivoja juttuja.
    Mukavaa ystävänpäivää koko laumalle! Ja keväällä sitte nährään. :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos kivasta matkakertomuksesta, vaikka tuomarit eivät ymmärtäneetkään tyttöjen parhautta. Kivaa talven jatkoa!!! T. Kirsi, Alli ja Veli

    VastaaPoista