keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Tampere KV 5.5.2013



Sunnuntaina 5.5 olin Mimin ja Maisan kanssa Pirkkahallissa "näyttelemässä". Kepo ei tällä kertaa päässyt mukaan, ja saimmekin kyydin eräältä ystävälliseltä parsonistilta, Lotta Eiromalta. Oli mukavaa tutustua uuteen tuttavuuteen tällä tavalla, autossa on matkalla muutama tunti aikaa keskustella.

Tampereen KV näyttely on mun mielestä ihan koko vuoden kivoimpia ellei kivoin näyttely! Pirkkahallissa on tilaa, kehät ovat jopa suuria, siellä pääsee kunnolla liikkumaan koiransa kanssa, hallissa on valoisaa ja mikä tärkeintä; paikalla on kymmenittäin kivoja kavereita! Oli taas niin hauska nähdä teitä :) Ja sehän on meille lähinnä semmoista sukulointia - paikalla olivat Mimin isä Ossi, veli Mauno joukkoineen ja äiti Nekku sekä tietysti Eija (The Kätilö). Nähtiin myös Tiina ja Ville & Ukko, Anna Lunan ja Nugan kanssa sekä Ansku, paikalla oli myös Maisan kasvattaja Petra koirineen, Anni, Mari, Saanan äiti (joka oli kirjoittanut hienon jutun Mimin äidistä Nekusta Aamulehteen. ) Nekku muuten palkittiin näyttelyssä kevrikoiratoiminnasta :) Jaanan ja Tonin kanssa tuli vaihdettua muutama sana sekä rapsuteltua ihanaa Amelieta. Moniin näihin ihaniin ihmisiin olen tutustunut facebookin välituksellä, tietysti parsonien merkeissä, joten kuka sanoo ettei facebook ole hyvä väline?!?!Näyttelyssä oli niin paljon tuttuja, että kiirettä piti seurustelun kanssa, kun piti parin koiran kanssakin pyörähdellä siellä kehässä ;)

Mitään erityistä menestystä en lähtenyt edes hakemaan tai toivomaan, koska tuomari oli irlantilainen. Mimi ei ole koskaan ollut irkkujen mieleen, joten koska minulla ei ollut mitään odotuksia (ajattelin että EH tulee) niin Mimin esittäminen olikin ihan puhdasta nautintoa! Mimi muuten esiintyi todella upeasti, hiukka eri meininki kuin vuosi sitten, kun sertti oli lähellä, jos olisi viitsinyt silloin tuomaritätiä edes vilkaista....Mä menen Mimin kanssa nykyään niin mielelläni kehään; Mimin esiintyminen on nykyään reipasta ja varmaa, pitää hienosti kontaktia minuun ja ottaan kivasti tuomariinkin kontaktia. Mimi myös liikkuu kauniisti ja on siis erittäin helppo esitettävä. On aina ollut, mutta iän myötä esiintymiseen on tullut sellaista tiettyä itsevarmuutta. Ihanaa. Mä olen Mimistä niin ylpeä. Tulos nyt ei päätä huimannut, EH melko erikoisella arvostelulla, tuomari ei vaan tykännyt yhtään tyypistä. No, mä tykkään :)


Seuraavat kolme kuvaa siis Mimistä




 kuva: Toni Lund

kuva: Toni Lund


Ja nämä seuraavat neljä kuvaa Mimin äidistä Nekusta (Ulvomäen Onerva). Yhdennäköisyys on käsittämätön! Ja samankaltaisuus ei rajoitu vain ulkonäköön; Nekku ja Mimi ovat täysin samalla aaltopituudella, jopa eleet ovat identtiset :) Ihanat äiti & tytär!

kuvat: Toni Lund




Maunon omistaja Emilia oli tässä Nekun handlerina. Emiliasta on kehittynyt oikea huippuhandleri!


Sitten seuraavaksi kuva Mimin Isästä Ossista (Kamunkorven Kettu-Kuittaa) Komia on Mimin iskä!!




Ja vielä ihanainen Mauno, Maukka, (Kamunkorven Munkki-Mauno) Mimin velipoika <3 <3


kuva: Toni Lund


kuva: Toni Lund



Mimi ottaa näyttelyissä rennosti - ihan niin kuin isänsäkin :)


Maisa oli myös kehässä, ja saiki tuomari Ann Cuthbertilta ERIn, mutta ei ollut tyyppinä tuomarin makuun sen enempää. Maisassa olen havainnut nyt viime aikoina pientä kehäjännitystä, ei oikein liiku kunnolla ja kontaktikin meinaa kadota välillä kokonaan...olisikohan jotain murkkuiän juttuja. luulen että aika auttaa :) Maisa esiintyi ihan hienosti, mutta kun tiedän mihin tuo tyttö pystyy, niin suoritus ei ollut mitenkään erityinen. Seuraavalla kerralla sitten. Maisalla on vielä yksi näyttely tänä keväänä ja sitten pääseekin lomalle näistä hommista vähäksi aikaa. Valitettavasti kukaan ei ollut kuvannut Maisaa lainkaan, joten mulla ei ole laittaa Maisasta yhden yhtä kuvaa tänne.

Ihana ja hauska päivä meillä oli, kiitos kaikille kavereille hyvästä seurasta, ja ensi vuonna sitten viimeistään taas nähdään! Ja erityiskiitokset Lotta Eiromalle kyydistä ja hyvästä matkaseurasta!

1 kommentti:

  1. Totta, että Tampereen näyttelyssä on usein se paras meininki, kun kavereita ja juttua piisaa :) Jälkeen päin kyllä aina miettii, että enemmänkin olisi tehnyt mieli höpistä, mutta siinä omassa jännityksessä ei aina ehdi/pysty. Hienosti meni teillä, onnittelut! Harmi, ettei Maisasta tullut yhtään kuvaa, kun en ehtinyt tyttöä yhtään silkuttelemaan, katselin vaan kauempaa. Tsemppiä seuraavaan koitokseen teille ja kaikille karvaisille rapsutuksia! :)

    VastaaPoista