Pakkasta, aurinkoa ja pitkiä lenkkejä jäällä

Tulihan se talvi sieltä lopulta! Tuntuu aika mahtavalta, kun ei tarvitse pestä neljää koiraa vähintään kolmesti päivässä....kyllä se kura ja töskä alkoikin jo rassata hermoja!

Ja mikä ihana VALO! Hiphei, päivä on jo pari tuntia pidempi täällä Helsingissä. Tästä eteenpäin se on sitten vain yhtä nautiskelua valon lisääntymisestä - kevättalvi ja kimmeltävä hanki meren jäällä on ihan parasta. Ja ennen kuin varoitatte meitä jäällä kävelystä - totean ykskantaan, että eipä hätää - Saunalahti, jonka jäällä käymme, on pahainen lätäkkö täällä pohjukassa, ja siinä on syvimmällä kohdilla (missä me siis liikumme) maksimissaan noin 60cm vettä.

Tiistaina aloitettiin jääkävelyt, ja se on meille aika vaivatonta, koska Saunalahti on meidän takapihalta noin 500 metrin päässä :) Pitkiä lenkkejä ollaan tosiaan tehty, ja voi sitä koirien riemua aina kun sinne mennään - se aava ja vapaus saa nuo ihan hepuloimaan välillä. Tuntuu se meistä kaksijalkaisistakin tosi kivalta olla jäällä, siinä viehättää joku sellainen alkukantainen vapauden tunnelma.

Marlon

Maisa

Koirilla on fleece-haalarit näillä pakkasilla päällä - meren jäällä puhaltaa aina pieni viima, ja pakkanen on välillä todella purevan kylmä. Maisa ei niin välittäisi näistä haalareista...tai mistään takeistakaan sen puoleen, mutta kiltisti käyttää kuitenkin...mitä nyt aina välillä hankaa niitä puun runkoja vasten :)

Auringonnousu

Balmer kulta - aina menossa mukana - kuin partiolainen :)

Maisa

Eilen, 23.1 oli jäällä havaittavissa mahtava halo-ilmiö - valopatsas näytti nousevan jäältä suoraan taivaaseen.

Kiinni jäätynyt jalkapallo osottautui varsin kinkkiseksi haasteeksi....

Marlon ihmetteli pilkkijöitä....kuten minäkin...koska kaksi (osoittautuivat virolaisiksi) miestä yritti pilkkiä jäällä, jonka alla oli siis korkeintaan 20-30 cm mutapohjaa...

Meillä on kyllä ihan mahtavat ulkoilumaastot - lenkkimme kulkee toisinaan tämän luonnonsuojelualueen laitaman poikki ihanan ikimetsän siimeksessä.

Lahden toiselta laidalta alkaa polut Viikin luonnonsuojelualueelle - täällä ryteikössä on aina mahtavan paljon ketun, rusakoiden ja myyrien jälkiä, joita kopla jäljestää oikein innostuneesti. Tätä kutsuttakoon free-stylejäljestykseksi - ja ihan vähintään yhtä mielenkiintoista se on oirien mielestä, kuin pitkän jäljestysnarun perässä jäljestäminenkin....ehkäpä jopa vielä astetta hauskempaa, kun välillä saa kiihdytellä oikein kunnolla pitkin ryteikköä!

Olen kutonut tyypeille raidalliset neuleet, ja ne ovat melko mieluiset kaikkien mielestä - jopa Maisan :)

Viimeiseksi kuva toissapäivältä meidän "pikkupojasta" joka alkaa olla jo aika iso jössikkä. Komea sälli tuo Marlon on, ja niin mahdottoman ihana tyyppi - sydän ihan meinaa sulaa tuon rakkaus-pakkauksen kanssa. 

 Oli pakko laittaa tähän vertailun vuoksi kuva Mimistä, 4,5kk

Näyttelytreeniä

Marlon oli tänään ekassa näyttelyssään Helsingin Kaapelitehtaan pentunäyttelyssä. Aivan aluksi poikaa hieman jänskätti outo tilanne, mutta hyvin äkkiä hokasi, että siellähän oli PALJON kivoja tyttöjä, joita hän lähestyi hyvin "stallion-maiseen" tyyliinsä (eli selkään vaan ;)) Tytöt eivät hänen yrityksiään suinkaan panneet pahakseen, lunki ja hyväkäytöksinen nuorimies kun on  Hurmuri

Esiintyminen oli nyt sellaista malttamatonta pennun venkulointia, jota ei helpottanut ne lukuisat kymmenet namit siellä matolla. Pöydältä Marlon halusi heti pois, mutta tuomari sai hyvin katsottua hampaat ja Marlon käyttäytyi kuitenkin hyvin kiltisti. Pöydällä seisominen tuotti Marlonille vaikeuksia...eli se aloillaan pysyminen. Seisottaminenkaan ei mennyt ihan nappiin, kun ympärillä tapahtui niin paljon kaikenlaista jännää. Tuomari katsoi kuitenkin liikkumisen hyvin tarkkaan, ja kävelytti pentuja kehässä niin monta kertaa kuin oli tarvis. Marlon sai kehuja liikkeistään, vaikka omasta mielestäni olikin yhtä venkulointia 

Tuomarina tänään oli Matti Luoso, ja Marlonin arvostelu oli jotakuinkin tällainen:

"Hyväntyyppinen, vahvarakenteinen, hyväkuntoinen urospentu. Hyvä pään malli. Oikea purenta. Kulmahampaiden asentoa tulee seurata. Hyväasentoiset korvat. Hyvä kaula. Hyvä luusto & käpälät. Ikäisekseen hyvin kehittynyt kaunis eturinta & runko. Sopivat kulmaukset. Liikkuu hyvällä, pitkällä tehokkaalla askeleella. Rungon pilkutus häiritsee. Tarvitsee kehäkokemusta. Käyttäytyy muuten oikein hyvin."

Pentuluokka (5kk-7kk)  PEN1

Kaverini Anita Liukas otti puhelimeni kameralla muutaman kuvan Marlonista muistoksi, mutta kuvien laatu ei ole kovin hyvä....Marlonilla kun oli muuta mielessä kuin paikoillaan pönöttäminen. Yritin niitä hieman korjailla Photoshopilla :)

Hyvää kokemusta tuli, sitähän ei saa ellei vain lähde paikanpäälle. Arvostelusta voin päätellä sen, minkä jo tiesinkin; Marlonilla on kaikki tärkeimmät palaset erinomaisesti paikoillaan - hyvä ja hyvin kehittynyt eturinta ja runko, hyväasentoiset korvat, kaunis pää, oikea purenta, hyvä käytös ja ennen kaikkea ne liikkeet, ne liikkeet - liikkuu erittäin hyvällä pitkällä tehokkaalla askeleella.

Ja pilkutus eli ticking on rotumääritelmässä sallittua eikä siis ole mikään virhe!

Marlon ei millään olisi oikein malttanut pysyä paikoillaan. Ja kohta tuo istuikin ja tuijotti minua anovasti: "Mami, ei mua enää huvita yhtään seisoo paikoillani...eiks me voitais mennä taas moikkaamaan noita kivoja westie-tyttöjä?

Laitetaanpa tähän vielä kuvia tältä päivältä. Meillä oli kotona ilmanvaihtoventtiilien asennus, ja meidän piti lähteä evakkoon työhuoneelle. Rattoisastihan se aika kului kivalla työhuoneella...kyllä tämä työnteko on sitten raskasta!!! ;)

Ja loppukevennykseksi kuva Balmerista työhuoneella; tämä miekkonen todella tietää miten työhuoneesta saa parhaan irti :D

Uusi Vuosi, Uudet Kujeet

Niin se on taas vuosi vaihtunut - ja mitä enemmän ikää tulee, sitä tiuhempaan tahtiin tuntuvat vaihtuvan :)

Viime vuosi oli kaikin puolin oikein vilkas, hyvä, ja siihen mahtui monta hyvää ja kivaa koiramaista juttua - niin kuin monta hyvää asiaa työuran puolellakin. Niistä jutuista kirjoitan toisessa blogissa ;)

Päällimmäisenä mielessä tietysti Mimin ensimmäinen pentue omalle kennelnimelle :) Koko prosessi meni niin hyvin, ettei siitä voi olla kuin onnellinen ja lopputulemaan tyytyväinen - neljä aivan upeaa, tervettä ja ihanaa poikaa Mimi synnytti maailmaan. Juuri sellaisia parsoneita kuin toivoinkin - voiko siitä olla muuta kuin iloinen ja onnellinen? Ja iloa lisäsi vielä se, että päätimme pitää yhden pojista kotona - niinpä jäi Marlon (Parsonian Pushkin) meille kotiin kasvamaan. Emmepä olisi vuosi sitten arvanneet, että loppuvuodesta meillä onkin jo aikamoinen "suurperhe" :) Kaikki on mennyt Marlonin kanssa niin vaivattomasti ja kivasti - Marlon on ollut hyvin helppo ja ihana pentu. Olemme tästä pojasta erityisen iloisia, emmekä vähiten siitä syystä, että pitkäaikainen haaveeni jättää kotiin oma kasvatti vihdoin toteutui.

Viime vuonna tuli myös aloitettua uusia, mukavia harrastuksia - koiramaisia tietysti ;) - MEJÄn saloihin on aloitettu perehtyminen, ja luolakokeissakin tuli käytyä muutama kerta Mimin kanssa. Harrastuskentällä olemme tutustuneet toinen toistaan mahtavampiin, ihaniin ihmisiin, ja kosolti on tullut saatua uusia ystäviä lisää. Tänä vuonna jatketaan samaan malliin, ja suunnitelmissa on keväällä Mimille yksi lut-koe ja Maisaa olen ajatellut viedä luolatreeneihin nyt, kun tyttö on saanut lisää itseluottamusta. Ehkäpä Marlonkin pääsee mukaan treenipaikalle haistelemaan tunnelmaa ;)

Balmer on yhä vain yhtä hyvässä kunnossa kuin on ollut aina - mitä nyt ikää tulee koko ajan lisää :) Tänä vuonna rakas seniorimme juhlii jo "pyöreitä" vuosia - maaliskuussa Balmer täyttää jo 15 vuotta! (Eipä uskoisi...miten aika rientää!) Balmer nauttii elostaan ja olostaan laumansa kanssa, ja toivomme kovasti, että vuosi 2014 ei tuo muutosta asiaan. Isäntä lupaili Balmerille "erityis-sisäfilee-lahjaa" eli ISOA määrää pihvejä!

Tämän vuoden koiramaisia juttuja on itse asiassa aika paljon; itse aloitin yhdistyksemme hallituksen jäsenenä tämän vuoden alusta ja jatkan näyttelytoimikunnan jäsenenä toista kautta. Yhdistyksemme Näyttelytoimikunnan näytön paikka taitaa olla elokuussa Helsingissä järjestettävän Maailmanvoittaja 2014 -näyttelyn yhteydessä järjestettävä Megatapahtuma (6.8 - 9.8.2014), joka käsittää lut-, mejä-kokeita, metsästystapahtuman, rotusymposiumin ja illallisen sekä tietysti yhdistyksemme Erikoisnäyttelyn Terrieri-näyttelyn yhteydessä sekä 9.8 Maailmanvoittajan terrieripäivän näyttely. Lisää mielenkiintoisesta ja huikeasta tapahtuma-kimarasta voit lukea yhdistyksemme facebook-sivuilta: https://www.facebook.com/parsonrussellinterrieritry?ref=ts&fref=ts

https://www.facebook.com/events/1404894093086813/1411150082461214

sekä tietysti yhdistyksemme kotisivuilta: http://www.parsonrussellinterrierit.fi/

Lisäksi näyttelytoimikuntamme järjestää yksi tai kaksi Match-showta ja kesäkuun alkupuolella Open Show´n ja jalostustarkastuksen. Eli hommia riittää :)

Itse odotan kovasti elokuista Maailmanvoittaja-näyttelyä- se on koko koiramaailman aivan ehdoton MUST tapahtuma. Helsinki tulee aivan varmasti tekemään taas historiaa koiranäyttelymaiden suunnannäyttäjänä, enkä haluaisi missään tapauksessa missata tätä tapahtumaa. Upeaa on myös se, että pääsen Maailmanvoittajaan esittämään ihka oman kasvattini, Marlonin, joka esiintyy silloin junnuluokassa :) Mahtavuutta!

Maisan sijoituspentue (Kennel Green Perrys´ille http://greenperrys.wordpress.com/ ) toteutuu ensi syksynä, ja olemme sopineet, että Maisa saa synnyttää kotonaan - eli meillä tullee taas ensi syksynäkin tepastelemaan parsonin pentuja :) Alunperin minulla oli suunnitelmissa Mimille toinen ja viimeinen pentue ensi syksyn juoksuista, mutta luulenpa että se siirtyy kevääseen 2015 - ellemme toisin päätä. Kahden pentueen hoitaminen samaan aikaan ei kuitenkaan ehkä ole suunnitelmissa ;) Aika näyttäköön; emme ole vielä tehneet päätöksiä suuntaan tahi toiseen. Koskaan ei tiedä vaikka vuosi 2014 toisi mukanaan kauan odotetun muuton omakotitaloon ;) Kovasti yritämme tehdä asian etenemiseksi :)

Mitäpäs muuta olen suunnitellut koirien ja Kepon ilahduttamiseksi vuodelle 2014 - no muutaman näyttelyn koluamista, lähinnä huhti-toukokuussa, ja sitten taas loppuvuodesta. Marlonia olen suunnitellut vieväni muutaman kerran junnuluokkaan, Mimin pariin, kolmeen näyttelyyn keväällä, samoin Maisaa. Kesä vietetään tietysti saaristossa, ja sitä me kaikki jo odottelemmekin - ihan vuoden ehdottomasti parhainta aikaa! Keväällä parit luolatreenit Maisalle ja mahdollisesti yksi LUTut-koe Mimille. Verijälkeä olisi halu ja tarkoitus mennä keväällä vetämään muutamaan otteeseen. Maisa on niin lahjakas jäljestäjä, että se olisi ihan koe-valmis koira jo tällaisenaan, mutta kun emäntää hiukan kauhistuttaa nuo MEJÄ-kokeet...kun ei oikein tiedä osaako itse?!?! Eli kaikki on MEJÄ-kokeiden suhteen ihan vain itsestäni kiinni - kyllä tuo koira hommansa hoitaisi :) Katsotaan jospa jo tänä vuonna rohkenisin lähteä konkareiden mukaan kokeisiin harjoittelemaan koe-jäljen tekoa...

Ja mitäpä me teimme Vuoden Vaihtuessa...no emme yhtään mitään :) Olimme kotona, söimme illalliseksi lehtipihvejä (koiratkin saivat omansa, tietysti!), huuhtelimme alas hyvällä punaviinillä, ja sitten vain oltiin ja ihmeteltiin maailman pyöreyttä. Meidän koiramme eivät pelkää ilotulitusta, eikä täällä meilläpäin edes raketteja ongelmaksi asti paukuteta. Marlon ja Mimi makoilivat olohuoneen ikkunan tähystyspaikalla katselemassa raketteja ja Balmer nyt ei edes kuule kunnolla pauketta :) Maisakaan ei pelkää ilotulitusta, muttei tykkääkään siitä - Maisa oli paukkeen aikana hieman jännittynyt eikä selvästi niin tyytyväinen oloonsa kuin muuten. Joulun pyhät ja vuoden vaihde täällä on vain lähinnä lepäilty ja nautittu hyvästä ruoasta - mutta ei mässäilty ähkyksi! Seuraavasta kuvakimarasta loppuvuoden teema tulee melko selväksi ;)

 Marlon tykkää ottaa lungisti

  

Äippä ja poika kodin lempipaikalla.

Maisa ja Marlon ovat e-r-o-t-t-a-m-a-t-t-o-m-a-t <3

Balmer chillailee, ja Marlonilla on kiire :)

  Mimin juoksuaika ajoittui juuri jouluun ja vuoden vaihteeseen. Aika lunkisti täällä on kuitenkin suhtauduttu "niihin päiviinkin" ;)

Uskomatonta, mutta totta - tulipa bongattua leppäkerttujakin 25.joulukuuta! Ensimmäistä kertaa eläissäni!

Ei ihan perinteinen joulu-kuva...

Maisa-Kaunotar

Ja lopuksi kuva Ricosta (Parsonian Pasternak), joka lähtee ensimmäiseen näyttelyynsä helmikuun lopulla. Komea poika on Ricosta kasvanut! Tsemppiä Ricolle ja perheelle helmikuun näyttelyyn! Hyvin se menee :)

kuva: Kimmo Minkkinen

Marlonkin lähtee jo ensi lauantaina 11.1 korkkaamaan näyttelykehät Kaapelitehtaan pentunäyttelyyn. Hyvää harjoitusta :) Ja sitten ennen näyttelytaukoa on 18.1 Turku KV....mutta näistä sitten seuraavalla kerralla :)