Päivityksiä Paratiisista

Tänään on vuorokausi 52 ja Mimin masu alkaa olla melkoisen tuhti. Vatsa alkaa myös vaatia veronsa - Mimi lepää melko paljon eikä oikein enää jaksa leikkiä Maisan kanssa. Maisa onkin ollut ihan kummissaan kun isosiskoa ei peuhaaminen ja kaikenlainen riekkuminen enää oikein kiinnostakaan...ja Maisa on sitten meidän kimpussamme yrittäen saada jotain säpinää aikaiseksi. Maisa onkin alkanut viettää melko paljon aikaa Balmerin kanssa, ja ne ovatkin yhtenään tekemässä kaikenlaisia tutkimusmatkoja milloin missäkin pusikossa ja kaislikossa. Maisa ja Balmer ovat varsinainen Majakka ja Perävaunu - Maisa kulkee kaikkialle Balmerin perässä :)

    25.7, menossa vrk 49

Hellimys-Sallimus <3

Mimi jaksaa vielä kuitenkin OIKEIN hyvin leikkiä käpyjen kanssa; tällä hetkellä suosituin käpyleikki on sellainen, jossa minä heitän käpyjä ilmaan ylöspäin ja Mimi napsii niistä koppeja hypähtämäälä suoraan ylös ja tehden samalla käännöksen ilmassa...välillä hirvittää että minkähän laisia vieteriukkoja sieltä masusta tulee, kun ne jo sikiöinä ovat saaneet pomppia ylös ja alas :) Toinen puuha mihin riittää edelleen kovastikin tarmoa, on haravoiminen (eli minä haravoin ja Mimi komentaa vieressä ja kaivaa kuoppia siihen missä haravalla rapsutetaan). Lapion kanssa sama homma - lapio saa Mimin ihan kiihdyksiin. Sama reaktio kuin riistalla. Hirveä huuto ja mekastus ja painostus. Lapiot ovatkin meillä visusti piilossa :) Saunassa Mimi viihtyy myös hyvin, nyt jo tosin vain lyhyen aikaa kerrallaan.

Nyt sitten vain jännätään, että pitääkö laskettu aika suurinpiirtein paikkaansa (7.8 on 63.vrk). Kuulin Mimin kasvattajalta, että Mimin emo on synnyttänyt kummankin pentueensa noin viikon etuajassa. Mimi on vahva hoivavietti, se on varsinainen kanaemo, joten voi olla että hautoo pidempään ja hartaudella :) Pidän teidät lukijat ajantasalla, ja pikaisimmat päivitykset näette Facebookissa.


Enimmäkseen täällä on nautittu upeasta kesästä ja mahtavasta luonnosta, vaikka ollaan me töitäkin tehty...
Uimavedet eivät ole olleet mitenkään erityisen lämpiviä, sanoinsinko sellaisia "raikastavia". Se ei tosin meitä haittaa; miltei joka päivä pulahdetaan uimaan; puhtaassa, kirkkaassa merivedessä uiminen on yksi maailman suurimpia nautintoja.

Meidän tytöt ovat niin järkeviä - ne eivät KOSKAAN hypi mereen miten sattuu eivätkö ikinä mene uimaan syvään kohtaan. Tässäkin vain ihastellaan vettä, koska vettä on ainakin 5 metriä ellei enemmän. On onni omistaa tällaisia vilkkaita koiria, jotka ovat viisaita ja harkitsevia, eivätkä sellaisia tyhmänrohkeita säheltäjiä, joille sitten helpommin sattuu kaikenlaista...

KESÄ!!!

Hellimys-Sallimus <3

Laitetaanpa loppuun muutamia luontokuvia täältä paratiisista; täällä on juuri niin pakahduttavan kaunista kuin kuvissa näyttää - täällä sitä tuntee elävänsä kuin "postikortissa"!  I just <3 Åland.