Pojat täyttivät kokonaisen kuukauden!

Kuvassa vasemmalla Pasternak ja oikealla Potemkine

 Niin se aika lentää, kun on kivaa ja paljon puuhaa. Meistä tuntuu kuin se olisi ollut vasta eilen kun Mimi pyöräytti maailmaan nämä neljä hurmaavaa poikaansa - mutta siitä onkin jo kuukausi!

Pojat ovat kasvaneet ja kehittyneet; ne alkavt jo ihan oikeasti muistuttaa kaikilta ominaisuuksiltaan oikeita koiria. Ne juoksentelevat, painivat, purevat, murisevat ja repivät jo lahkeista :) siis ihan oikeita terrierejä taitavat olla. Loppuviikosta aloitin jo lisäravinnon antamisen, ja se toki maistuu, mutta äipän maito tuntuu silti vielä maistuvan paremmin.

Pojilla on jo hampaatkin puhjenneet- kulmurit, ne naskalin terävät pikki piikit (niitä saattekin kaikki sitten varoa!) ovat kaikilla jo näkyvissä, ja pureskeluharjoitukset ovatkin jo alkaneet. Kaikki pojat tuntuvat edelleen hyvin samankaltaisilta - kaikki ovat tismalleen yhtä ihania ja suloisia.

Jokaisesta "viralliset" 4-viikkois-passikuvat ja vähän ekstrakuviakin:

Potemkine

Aivan ilmetty äitinsä, itse nuoriherra söpöisyys. Voiko näiden nappisilmien katsetta vastustaa.....ei voi. Potemkinelle tulee varsin runsas turkki, joka siistinä pysyäkseen vaatii muutaman kerran vuodessa trimmaamista. Poika on oikea linssilude ja osaa otaa yleisönsä ja poseerata kameralle. Valloittava tapaus. Takuuvarma sydäntenmurskaaja, niin äitien kuin tyttärien, naapurin narttukoirasta puhumattakaan :) Potemkine on aivan enonsa Maunon (Mimin pentueveli) näköinen samanikäisenä.

Pushkin

Pikku-Pushkin ei enää ole yhtään pienempi kuin veljensä Potemkinekaan. Toimealias "tättähäärä", melko rohkean oloinen pikku kaveri, joka kuitenkin tuntuu harkitsevan ennen kuin tekee jotakin - aivan kuten äitinsä Mimi. Harkintakyky on yksi Mimin hienoimpia piirteitä, asia, joka ei ole itsestään selvyys vilkkaalle parsonille. Pushkin vaikuttaa toisinaan hieman totiselta, mutta lienee harhaa, ja johtunee hänen hienoista "brehzhneveistään" eli kulmakarvoistaan, jotka luovat hillityn ja älykkään vaikutelman :) Totinen tämä poika ei suinkaan ole, vaan iloinen ja reipas puuha-pete. Pushkin taitaa olla myös porukan ainoa, jolle saattaa kaunis musta väri saattaa jäädä - muilla pojilla pään musta väri on jo selkeästi alkanut haalistumaan. Tämä poika mitä suurimmalla todennäköisyydellä jää omaan omistukseeni, ja saattaapi jäädä jopa meille kotiin ellei kohdalle osu joku oikein harvinaisen kiva sijoituskoti.

Pushkin hassuttelee :)

Panchenko

Pikku nallekalhunen, suloinen Panchenko on aikas lunki ja rohkean oloinen poika - menee aina ensimmäisenä uusiin ja vieraisiin paikkoihin häntä pystyssä heiluen osoittamatta juuri lainkaan epäröinnin merkkejä. Panchenko vaikuttaa ainakin tällä hetkellä hurjan itsevarmalta pennulta. Panchenko on samaten itse suloisuus, ja Panchenkolle tulee myös melkoisen tiheä ja paksu turkki, joka vaatii muutaman kerran vuodessa kunnollista siistimistä. Panchenkolla on ilmeessään myös hyvin paljon äitinsä Mimin ilmettä.

Pasternak

Pasternakin maski on harvinaisen symmetrinen. Pojan ilmeeseen on alkanut tulla paljon äitinsä näköä. Pasternak on tähän asti ollut pentueen rauhallisin poika, mutta sen ei kannata antaa hämätä - kasvattajasta tuntuu, että Pasternak vain rauhassa katselee ja tuumii ja saattaa ajan kanssa osoittautua varsin voimakkaaksikin persoonaksi. Pasternak on helppo pentu käsitellä; poika on tyytyväinen sylissä ja tuntuu nauttivan saamastaan huomiosta.

Laitan tähän loppuun Mimin kasvattajalta Eijalta saamiani kuvia Mimistä ja sisaruksistaan saman ikäisinä - verratkaapa vaikka Mimin veljen Maunon ja Potemkinen kuvia: yhdennäköisyys on hämmentävä! Vaikuttaa siltä, että Mimi on vahvasti periyttänyt omaa ulkonäköään poikiinsa. Valitettavasti minulla ei ole kuvia Urho-isästä pentuna. Pojista ainakin Potemkine ja Panchenko tullevat olemaan päänsä väritykseltä ruskeavoittoisia, elleivät jopa kokonaan ruskeita - musta väri on jo selvästi alkanut haalistumaan. 

Mimi 4 viikkoa

kuva: Eija Viitanen

Mauno 4 viikkoa

kuva: Eija Viitanen

Mire (Mirkku) 4 viikkoa

Jekku (Masi) 4 viikkoa

kuva: Eija Viitanen

Mimin sisaruksista sekä Mimi että siskonsa Mire ja Mauno ovat säilyttäneet mustan värityksessään. Jekku on     

on aivan isänsä Ossin kopio, ja väritykseltään siis ruskea päästään. Kiitos Eijalle kuvista!!

Se mitä tässä kirjoitin poikien luonteista tai olemuksista kuvausta kuvastaa siis VAIN TÄMÄNHETKISTÄ tilannetta. Pennut kasvavat ja kehittyvät eri tahtia eikä niiden luonteista voi vielä tässä vaiheessa päätellä mitään. Pentue on, kuten sanottu, hyvin tasainen, sekä ulkonäöllisesti että olemuksiltaan ja kaikki vaikuttavat ihastuttavilta parsonpoikien aluilta. Seuraavat viikot tulevat taas kertomaan minulle lisää pojista - että saadaanko tyyppien välille jotain eroja vai ei.