sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Kvartetti täytti jo 7 viikkoa!

Tänään pojilla oli ohjelmassa ensimmäinen trimmaushetki; muotoiltiin hieman päätä ja leikattiin korvien reunoista niitä "vauvahapsuja" pois. Ja ai että, miten pojat näyttivätkin heti paljon "miehekkäämmiltä"! Pärre ei tykännyt pään trimmauksesta yhtään, ja kertoikin eriävän mielipiteensä varsin selkeästi. Pojalla tuntuu olevan melko kova tahto, mutta niin kuin vanha sanonta kuuluu, se on vain minun taskussani...ja ensi keskiviikosta Pärren uuden matten, Susannan, taskussa! Muuten Pärren nyppiminen sujui kuin tanssi, ollaanhan sitä jo useasti harjoiteltukin sylissä oleilun kera. Nypittyäni Pärren pään, huomasin yhtäkkiä miten paljon Pärre muistuttaakaan ilmeiltään isäänsä Urhoa! Jotenkin hauska poika - isänsä ilme ja äitinsä kroppa ja muu habitus. Ja aika topakka pakkaus tuntuu tämäkin poitsu olevan eli luonnetta löytyy kyllä :) Pärre on myös varsin vilkas veijari, ja onkin aina intopiukeana yrittämässä lähteä aikuisten kanssa ulos lenkille. Pärre on myös porukan "herätyskello", joka tarkkailee ympäristöään haukan lailla. Pärre tuo kovasti mieleeni äitinsä Mimin pentuaikoinaan - vilkas elohopea, jonka häntä heiluu iloisena ja reippaana aina! Tässä pojassa yhdistyvät kummankin vanhempansa piirteet, niin ulkoiset kuin henkisetkin ominaisuudet, jotenkin ihanalla tavalla. Pärre vaikuttaa myös hyvin itsenäiseltä tapaukselta, aivan niin kuin äitinsäkin. Pärre on mielestäni yhdistelmä Peter Pania ja Robin Hoodia.

                                                   Pärre






Marlon


Marlon on ihastuttava sekoitus vinkeää hassuttelijaa ja tyyntä mietiskelijää. Me kertakaikkiaan rakastetaan tätä poikaa yli kaiken! Minusta tuntuu, että Marlonissa ovat läsnä kaikki ne osatekijät, joiden olen unelmoinut yhdistyvän urosparsonissa - harkintakyky, huumorintaju, kaunis siluetti, kompakti koko, hyvät liikkeet, tarvittava määrä topakkuutta ja vikkelää mielenlaatua yhdistettynä vahvaan harkintakykyyn. Luulenpa, että tässä meillä kasvaa reipas, sosiaalinen, hyvähermoinen, riistaviettinen poika, jolla on taistelutahtoa ja joka ennen kaikkea osaa ajatella ennen kuin toimii. Ja jolla tuntuu olevan hyvä huumorintaju. Marlon on yhdistelmä Zen-Buddhaa ja Pelleä. Kerrassaan rakastettava tapaus!










 Igor

Igor on aina vaan ihana herra nallekalhunen, jonka lupsakka ja hellyttävä ulkomuoto hetkeksi hämää luulemaan pojan olevan kuin pehmolelu. Igor on kuitenkin rohkea ritari ja risto reipas, jolla löytyy topakkuutta ja taistelutahtoa sekä saalistusviettiä vaikka muille jakaa. Igor on on kylmäpäisyydestään ja topakkuudestaan huolimatta varsin lempeä ja lunki poika, jolla on erittäin vahva itsetunto. Igor on myös todella kiltti; vaikka haastaa mamia moneen otteeseen, samoin kuin Balmeria, niin uskoo kuitenkin kun tarpeeksi tiukasti käskee, ja tyytyy osaansa mukisematta sen enempiä. Iloinen ja sosiaalisen oloinen hauska velikulta. Igoria voisi kuvailla yhdistelmäksi Nalle Puhia ja Ritari Lancelotia.










Rico


Rico on oikeastaan hyvin osuva nimi tälle "makuukamarisilmät" omaavalle hurmaavaakin hurmaavammalle "latinoloverille". Jotenkin Rico on vaan niin ihana. Rico rrrrrakastaa kölliä sylissä rapsuteltavana ja katsoo aina syvälle silmiin hyvin lempeästi. Ricon luonne vaikuttaa olevan ihana yhdistelmä lempeyttä, lupsakkuuttaa ja topakkuutta. Rico on lempeä, rohkea, rautaisen itsevarma olematta kuitenkaan lainkaan röyhkeä. Pidän tämän pojan luonteesta hyvin paljon. Rico on kuin yhdistelmä Gandhia ja Samuraita. Pieni Suuri Mies jonka katse ei tule jättämään ketään kylmäksi. Ricosta kasvaa varmasti hyvin komea ja kerrassaan rakastettava poika. 




Niin se on aika lentänyt...niin kuin aina, kun on kivaa :) Pojat täyttivät tänään jo seitsemän viikkoa, ja ne alkavat muistuttaa koko ajan yhä enemmän ja enemmän oikeita terrierejä. Tähän liitty myös tietenkin pieniä lieveilmiöitä...mitä enemmän pojat alkavat käyttäytyä kuin OIKEAT terrierit, sitä enemmän ne rellestävät, melskaavat ja riekkuvat...ja riivaavat meidän vaaria eli Pomoa. Varsinkin Igor ja Pärre kokeilevat onneaan Balmerin kanssa useita kertoja päivässä. Onneksi ne eivät vielä pääse kovin korkealle, eli Balmer saa olla vielä rauhassa sängyn päällä, sohvalla ja ikkunalla. Ja kohtahan nuo jo lentävätkin pesästä...eikä päivääkään liian aikaisin tuumaa Balmer. Maisahan on tilanteesta hyvin tyytyväinen, koska hän ei olekaan enää se Pahnanpohjimmainen :) Maisa muistaa tästä myös ilmoittaa pojille aina välillä tiukkaan sävyyn, jotta asia ei pääsisi unohtumaan. tänään kun otimme pojista kuvia, piti Maisankin tietysti päästä kuvattavaksi syliini :) Onhan hän kuitenkin mamin pikku vaapero...ainakin välillä :)


Maisa, mamman kulta <3


Hauska tilanne kuva kuvaussessiosta: Pärre sylissäni ja Mimi intoutui tietysti leikittämään poikiaan samaan aikaan :) Pärre näyttää ikään kuin huudahtavan "Äitiiiiiiiii!" Tässä kuvassa Pärre on kuin kuvajainen äidistään.



3 kommenttia:

  1. Ah ja voih, nää vaan on niin suloisia partanaamoja <3 Rakkaan Mimmini sukulaisia, jotka miellyttää mun silmää kovasti. Onnea kaikille uusiin koteihinsa!

    VastaaPoista
  2. On ne edelleen niiin söpöjä. <3
    Näyttääkö vaan mun silmään vai ovatko kaikki muut alkaneet haalistua päästään paitsi Marlon?
    Ja vielä yksi pakollinen kysymys. Osaako kukaan pyörittää häntäänsä 360 astetta? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marlon taitaa olla ainoa, jolle musta väri ihan varmasti jää, n se sen verran musta tuo karva. Ja Igorille saattaa myös mustaa jäädä ainakin pään yläosaan, näyttää senkin musta aika mustalta. Suadaanpa nähdä sitten myöhemmin että kuinka kävi. Vielä en ole huomannut, että kukaan pyörittäisi häntäänsä 360 astetta, mutta Marlonin häntä kyllä viuhuu ihan kiitettävästi :) Marlonista tulee varmaan ihan super-ihana uros, se vaikuttaa jotenkin niin täydelliseltä. Ja aikamoinen pelle se ainakin on :)

      Poista